Uusi alku

Vihoinkin mulla on aikaa istua koneen ääreen ja kirjoittaa. Tuntuu niin oudolta kun en oo kirjottanu moneen kuukauteen. Oon jo pidemmän aikaa miettiny, että onkohan musta ees tähän blogi hommaan enää. En halua kirjoittaa vaan omasta elämästäni vaan auttaa ja tsempata muita ihmisiä. Toivon, että voisin joku päivä tehdä sitä työkseni.  Haluaisin, että teksteilläni olisi aina joku sisältö ja että niihin on helppo samaistua.

Saa nähdä miten mulla on jatkossa aikaa ja motivaatiota kirjoittaa. Haluaisin kuulla teiltä, että millaisista teksteistä olette pitäneet ja mistä haluaisitte kuulla lisää?

Sitten itse asiaan.. Tosiaan, muutin kuukausi sitten tänne Australiaan ja oon jo nyt ihan rakastunut tähän paikkaan! Ihmiset ovat ystävällisiä ja aina on hyvä sää. Tosin välillä ehkä liiankin kuuma. Täällä on nyt kesä ja kun astut ovesta ulos tuntuu siltä kuin menisi saunaan. Voit palaa vartissa vaikka olisi pilvistä. Kai tähänkin tottuu 😀  Parasta täällä on ehdottomasti meri. Musta on ihanaa kun voi vaan laittaa biksut päälle ja lähteä biitsille kavereiden kanssa. Oon tutustunut täällä ollessani moneen huipputyyppiin ja toivon, että nää suhteet kestää läpi elämän. En ole kauheesti velä kuukaudessa ehtinyt kokea, mutta tällä hetkellä tuntuu, että voisin jäädä tänne. Koskaan ei tietenkään tiedä mitä elämä tuo, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä. Kertaakaan ei ole vielä ollut ikävä suomea, muutamaa ihmistä lukuun ottamatta.

16174712_10208425378577406_7265874121454820344_n

Tätä mun fiilistä on vaikea kuvailla. Tunnen olevani täällä jotenkin niin vapaa, vapaa muiden mielipiteistä. Tunnen olevani täysin oma itseni. Olen käyttänyt kuukauden aikana kerran meikkiä. Voin kävellä kauppaan vaikka ilman kenkiä jos tahdon, ketään ei kiinnosta! Pystyn nyt näkemään elämäni Suomessa selkeämmin. Kaikki ongelmat siellä tuntuvat niin pieneltä.

16003282_10208316341051536_623321437811518754_n

Musta on hauskaa, että jouduin ennen lähtöäni selittelemään miksi lähden. Munhan elämässä oli kaikki hyvin ja mulla oli kaikkea. Jos rehellisiä ollaan, mulla oli paljon pintaa. Asioita jotka toivat hetkellisesti onnellisuutta, mutta se ei ollut kestävää. Mun ympärillä oli paljon pintaa ja pinnallisia ihmisiä. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, mutta se ei vaan sopinut mulle. Olen ymmärtänyt sen vasta täällä ollessani. Täällä olen alottanut kaiken alusta ja huomannut kuinka vähällä sitä tuleekaan toimeen. Mua ei kiinnosta yhtään muiden statukset tai saavutukset tai se miltä joku näyttää. Voin nyt niin paljon paremmin. Oon niin onnellinen, että uskalsin hypätä siitä oravan pyörästä ja mennä epämukavuusalueelle. Täällä ollaan ja hyvin oon pärjännyt.  Nyt mun on hyvä olla <3

16343717_10208432444874059_1418066291_n

Pitäkää itestänne huolta!

-Eve

 

Terveisiä Kaliforniasta

 

 

sun_beach_holiday_sea_california_usa_losangeles_santamonica
Santa Monica Beach

Pitkästä aikaa istun koneen ääreen kirjoittamaan. Keitin juuri aamukahvit ja katselin ulos ikkunasta. Kello on seitsemän aamulla Culver Cityssä, hornisonttiin avautuu kaunis auringonnousu. Ehdin miettiä hiljaa mielessäni, kuinka ihanaa onkaan olla täällä. Olen kiitollinen jokaisesta päivästä.

 

”Ainoa tuttu ja turvallinen asia reissuun lähtiessä oli täyteen buukattu matkalaukku.”

Nyt olen tyytyväinen siihen, että uskalsin hypätä oravanpyörästä hetkeksi pois, vaikka kaikki ne turvallisuutta luovat asiat elämässä katosivat hetkeksi. Olin jonkin aikaa tiedoton työn jatkumisesta Helsingissä, en tiennyt kuinka kodin käy, mihin laitan tavarat ja kuinka pärjäisin uudessa kulttuurissa, uuden kielen kanssa, uusien ihmisten ympäröimänä. Ennen lähtöä ehdin jo pelätä, että ensimmäiset viikot ovat varmasti haastavat ja koti-ikävä yllättää nopeasti, koska kaikki on niin uutta ja erilaista. Ainoa tuttu ja turvallinen asia reissuun lähtiessä oli täyteen buukattu matkalaukku.

Aina ei tarvitse odottaa lottovoittoa, toteuttaakseen omia toiveita.

Pahimmat pelkoni eivät käyneet toteen. Moni asia järjestyi, kun vietiin asioita eteenpäin. Koti odottelee Helsingissä, henkilökohtaiset tavarat varastossa. Töistäkin luvattiin jatkoa huhtikuulle. Ei asiat ole yhtään hassummin. Nyt on aika nauttia ajasta täällä ja elää hetki erilaista elämää. Tämä reissu on taas yksi osoitus siitä, että elämä voi olla rikasta ja omia toiveita voi toteuttaa, eikä tarvitse odottaa sitä lottovoittoa toteuttaakseen omia unelmia. Kyse on lopulta vain suunnittelusta ja toimeen ryhtymisestä.

california_beach_santamonica_usa_sun
Santa Monica Beach

Asun Culver Cityssä tuttavaperheen luona. Täältä kukkulan laelta on uskomattomat näkymät. Aamulenkillä läheisessä puistossa pystyn näkemään lähes koko kaupungin. Itäpuolella horisonttiin piirtyy lumihattuiset vuoret, länteen katsoessa voi nähdä meren ja siihen väliin mahtuu koko Los Angelesin alue. Hollywood kyltti erottuu selkeällä säällä, niin myös sinisenä väripilkkuna hohtava Beverly Hillsin Pacific Design Center.

Ensimmäistä kertaa kun hipsin aamuvarhain auringon nousun aikaan lenkille, tuntui että rakastuin tähän paikkaan sillä sekunnilla. Tästä aamulenkistä onkin tullut aikalailla jokapäiväinen rutiini. Kuinka täydellistä onkaan aloittaa päivä katselemalla auringonnousua, haukkaamalla raikasta ilmaa ja ottaa samalla kaikki ilo irti tästä mahdollisuudesta. Treenaan paljon mäkijuoksua intervalliharjoitteluna. Ylhäällä puistossa voi tehdä aamujumppaa samalla kun katselee maisemia. Ihmiset hymyilee ja tervehtii kohteliaasti puistossa, se saa tuntemaan olon tervetulleeksi. 

Ihan kuin koko kaupunki haluaisi sanoa, ”Tervetuloa kotiin!”. Sellainen fiilis mulla on kahden ensimmäisen viikon jälkeen. Ihmiset ovat todella avoimia ja tulevat mielellään tervehtimään. He hymyilevät ja ovat todella kohteliaita, pyytävät anteeksi silloinkin, kun yhteentörmäys oli takuulla minun moka. Pakko sanoa, että hymyhuulista ja tervehdyksistä tulee hyvä fiilis. Kumpa voisin elää aina näissä olosuhteissa, nauttia auringon valosta ja tästä kannustavasta ilmapiiristä.

santamonica_beach_sea_usa
Santa Monica Beach

Kaikinpuolin täällä on ollut hyvä olla. Stressi ja kiire on kadonnut. Olen nukkunut poikkeuksetta joka yö kahdeksan tunnin sikeät yöunet, se on minulle ennenkuulumatonta. Aurinko nousee aamulla seitsemän jälkeen ja laskee nopeasti iltapäivällä viiden maissa. Auringon valosta saa valtavasti elinvoimaa, Suomessakin kesäaikaan olen aina toimeliaampi. Tähän kahteen viikkoon on mahtunut yllättävän monta sadepäivää, mutta sekään ei ole pilannut fiilistä. Vettä on satanut enemmän kuin moneen vuoteen. Edessä on vielä kaksi ja puoli kuukautta, aurinkoisia päiviä on takuulla vielä tulossa.

Aurinkoisin terveisin

-M