Fitnesstyttö – Älä ole pilkunviilaaja

Liikunnan ja terveellisen elämäntavan tulisi tukea ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jos koet satunnaisen pullan syömisen kuolemansynniksi, tai tunnet huonoa omatuntoa yksittäisten treenien väliin jättämisestä, on syytä tarkastella omaa toimintaa. Älä anna elämäntavan karsia sosiaalisia suhteita tai rajoittaa elämän pieniä nautintoja. Treenatun ulkokuoren ja hyvän olon saa vähemmälläkin.

Usein tavoitteena on kehittyä sekä fyysisesti, että kokea psyykkistä tasapainoa ja hyvää oloa. Liikunta ja terveellinen ravinto auttaa kehittymään molemmissa päämäärissä, mutta älä vaadi itseltäsi liikoja. Älä ole pilkunviilaaja. Pilkun viilaaminen stressaa, eikä stressi ole liian suurina määrinä koskaan hyvästä.

mira_icecream_fitness

Fitnessiin pitäisi osata suhtautua chillisti, ajatella että se on yksi pieni osa elämää. Toteutat elämäntapaa siksi, että hyödyt siitä jollakin tavalla, mutta oli päämäärät mitkä tahansa, ei se saa olla elämän ainoa merkittävä asia. Täytyy osata olla armollinen itseään kohtaan ja myöntää ettei maailma kaadu siihen, jos missaat joskus yhdet treenit. Pitäisi ymmärtää että joskus lepo onkin oikea ratkaisu kehitykseen. Aina ei kannata työntää lisää puita uuniin, koska jossain vaiheessa pata ylikuumenee ja homma räjähtää käsiin. Opettele siis kuuntelemaan omaa kehoa ja tunteita.

Vain sinä itse voit tuntea oman kehon, mielen ja ajatukset. En ole vielä kertaakaan törmännyt valmentajaan, tai personal traineriin, joka osaisi lukea asiakkaan ajatukset, toimia selvännäkijänä tai tuntea tuskasi. Toisilla ihmisillä on kova kuori, joka kätkee sisälleen paljon pahaa oloa. Kaikille se tunteista ja fiiliksistä puhuminen ei ole niin yksinkertaista ja helppoa. Valmennussuhteissa avoimuus ja rehellisyys on takuulla ominaisuuksia, jotka kantavat pitkälle. Omia tunteita ei pidä vähätellä, asiakkaan täytyy uskaltaa kertoa jos jokin asia tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta tai pahalta. Kuinka valmentaja voi muuten reagoida asiakkaan hätään, tai elämän kriisiin?fitness_mira_jaatelo

”Puoli vuotta ilman palaakaan suklaata, voitte kuvitella kuinka siitä tuli kielletty hedelmä.”

Mun harrastus hyppäsi tosikkotasolle siinä vaiheessa, kun hypättiin valmennukseen mukaan. Halusin saada tuloksia ja olin jopa liian kuuliainen jossain vaiheessa. Alussa en todellakaan osannut kuunnella omaa kehoa tai miettiä mikä on järkevää. Olin ensimmäisessä valmennuksessa yli puoli vuotta syömättä ainuttakaan herkkua, ei edes yhtä onnetonta suklaapalaa. Sanonpa vaan, mutta absoluuttinen pidättäytyminen asiassa kuin asiassa ei ole hyväksi. Asioista tulee kiellettyjä ja uskokaa pois, se ihmisyys minussa kuuli kuinka kielletty suklaapatukka huuteli kaupan hyllyllä mun nimeä. Toisessa valmennuksessa sain ihan luvalla herkutella kerran viikkoon kisakauden ulkopuolella, se teki hyvää mun päälle ja keholle. jaatelo_kesa

Nyt on helppo myöntää että otin kilpailemisen alusta asti liian raskaasti. Olen todellakin ollut kuplassa, karsinut ihmissuhteita koska en ole jaksanut panostaa kaikkeen 100%. Olen ollut liian tarkka, varsinainen pilkunviilaaja ruokajuttujen ja treenien kanssa. Nykyään osaan ottaa asiat rennommin.

Ihanaa tämä rento, liikuntapainotteinen elämäntapa, joka sallii syödä spontaanisti iltakävelyllä vaikka jäätelön, eikä se tarkoita ettenkö elä terveellisesti tai ole hyvinvoiva.

-M

(Visited 2 104 times, 1 visits today)
mirahautajoki

3 vastausta artikkeliin “Fitnesstyttö – Älä ole pilkunviilaaja”

  1. Peukutan! Sallivuus ja todellinen hyvinvointi tuntuvat unohtuvan, kun joka paikassa vain toitotetaan tarkkaa ateriasuunnitelman noudattamista ja rajoitteita. Eipä se kroppa juurikaan huomaa jos pallon tai pari syö jäätelöä, mutta mielelle se on suurempi merkitys.. 🙂 (ehkä siinäkin kahdessa mielessä, jos siitä joko nauttii tai ahdistuu..)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta