VÄLIVUOSI

 

välivuosi
välivuosivälivuosiOletteko koskaan kuullut sanottavan, että etäisyyden ottaminen tuttuihin ja turvallisiin rutiineihin, saa meidät huomaamaan uusia asioita ja näkemään sen tutun, arkisen elämämme eri tavalla? Konkreettinen etäisyyden ottaminen Suomen arkeen selkeyttää tulevaisuuden suunnitelmia mun mielessä. Välivuosi tekee hyvää ja tuo mukanaan uusia ajatuksia ideoita.

Tulevaisuus on yksi iso kysymysmerkki mun mielessä. Ennen tänne lähtöä tuntui, että mitä pidempään mä jään suorittamaan arjen rutiinia Suomeen, sitä tiukemmin kietoudun kaikkeen siihen turvallisuuteen mitä minulla oli. Kaikkeen siihen turvallisuuteen, joka ei oikeasti tuntunut edes minulta itseltäni, mutta johon olisin voinut vahingossa takertua koko loppu elämäksi, kun muuta ei ollut tarjolla.

Harvoin uudet haasteet ja onni tulee hakemaan koti-ovelta. Toki sekin on mahdollista, ja juuri näin tapahtui ystävälleni, joka sai kaverin suosituksesta uuden, kivan työpaikan ja täysin uudet haasteet. Tästä esimerkistä huolimatta, en uskalla luottaa onnen potkuihin, koska silloin odottaisin ehkä koko loppu elämäni.

Mä toivon, että tämän vuoden aikana saan jonkinlaisen ajatuksen siitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Sen jälkeen on helppo siirtyä toiseen vaiheeseen, eli toimimaan asian eteen ja hankkimaan mahdollisimman paljon tietoa. Olen sitä mieltä, että ammatissa voi olla oikeesti hyvä silloin, kun tekee sellaista työtä mistä tykkää, silloin haluaa kehittyä, olla hyvä ja oppia mahdollisimman paljon uutta omasta erikoisalastaan. Toivon löytäväni itseni vielä koulun penkiltä. Mutta katsotaan, usein asiat menee ihan eri tavalla, kuin itse suunnittelee. Olen avoin kaikille mahdollisuuksille.

-M

Lue myös:

Yliopistohaaveita ja opiskelijabudjetilla kituuttamista; kannattaako?

Miksi pelottaa sitoutua parisuhteeseen?

Kimppakämpässä kaksi naista ja mies

Unelmien toteuttamisesta

unelmatunelmatunelmatLapsena mulla oli jotenkin sellainen käsitys, ettei unelmia voi saavuttaa. Olin siinä uskossa, että arkinen elämä ja työ on tärkeimmät asiat maailmassa. 20 ikävuoden tienoilla löysin positiivista elämänasennetta käsittelevää kirjallisuutta ja vähitellen ohjelmoin aivoni uudelleen. Kerran täällä vain eletään, miksei vois tehdä jotain mistä oikeasti nauttii?

Jossain vaiheessa kai uskoin, että ihan kaikki on mahdollista, jos vain on sinnikäs ja tekee kaikkensa omien tavoitteiden eteen. Siitä ollaan palattu vähän maan pinnalle, mutta edelleen olen sitä mieltä, että on pyrittävä toteuttamaan itseään ja tehtävä elämästä juuri itsensä näköinen. Olen oppinut, ettei aina ole pakko pyrkiä täydellisyyteen, eikä itseään kohtaan pidä olla liian ankara. Sellainen vaativuus on raskas taakka kantaa. Tärkeintä on olla rennosti omaitsensä.

Onko raha tärkeämpää, kuin omat toiveet elämää kohtaan? En todennäköisesti ois nyt au pairina, jos raha olisi elämäni arvoissa numero yksi. Raha on kivaa, koska sillä voi toteuttaa paljon omia toiveita, mutta usein sen hankkimiseksi on uhrattava aikaa ja voimavaroja. Kumpi on sitten vaakakupissa painavampaa, raha vai aika? Rahaa ei tule, ellei uhraa aikaa työn tekemiseen ja sitä kautta rahan hankkimiseen. 

Mä aloitin aktiivisemman reissailun vuosi sitten kesällä, siinä on sitten menty vähän milloin missäkin, aina kun on ollut vähän lomaa töistä. Se oli yksi mun unelmista, nähdä maailmaa vähän enemmän. Sen olen tehnyt ainakin jossain määrin ja olen tyytyväinen valintaani. Silti mielen päällä on ollut toive pidemmästä reissusta ulkomaille, tai mahdollisesti jopa ulkomailla asuminen.

Au pair vuosi mahdollisti mun toiveen asua ulkomailla. Mä uskon, että tää vuosi on juuri oikea veto mun elämään. Säännöllinen unirytmi ja työn parissa pääsen touhuamaan iloisen pikku neidin kanssa. Voisiko paremmin olla? Ihmiset ympärillä tuntuu olevan positiivisia ja siitä saa voimaa. Sääolosuhteissa ei ole valittamista. Tää paikka on suomalaiselle, kuin paratiisi.. jos tykkää palmupuista, auringosta ja hymyilevistä kanssaihmisistä.

-M