Elämä on julmaa

elämä-on-julmaaElämä on julmaa. Se on ikuista ympyrää, syntymän ja kuoleman jatkumoa. Kaikki syntyy, ja jossain vaiheessa kaikki kuolee. Niin tapahtuu ihmiselle, niin tapahtuu kaikelle elolliselle luonnossa. Kaikella on oma aikansa. Ikuista elämää, tai pysyvyyttä ja varmuutta ei ole olemassakaan. Edes vihkisormus nimettömässä ei takaa, että kumppani on vierellä ikuisesti. Kuullostaa todella raadolliselta, mutta se on totuus. Sellainen totuus, minkä hyväksyminen auttaa ymmärtämään enemmän elämässä kohdattavia menetyksiä, eroja ihmissuhteista. Sen hyväksyminen auttaa selviämään elämän kriiseistä. Kaikki narut ei vain ole aina meidän käsissä.

Elämä on alkuja ja loppuja, mikään ei ole ikuista.

Mun elämässä mikään ei oikeesti ole ollut kovin pysyvää. Ainoa pitkäaikaisesti pysyvä asia mun elämässä on ollut toistaiseksi oma perhe, joka on tukenut mua aina. Ystävyyssuhteet ja parisuhteet on alkanut ja loppunut.. Vaikka ystävyyssuhteet harvoin loppuu kokonaan, mutta kai parhaista kavereistakin voi joskus tulla vain kavereita. Olen ehkä muuttanut toiselle paikkakunnalle, ystävän elämässä on alkanut parisuhde, tai jokin muu elämää mullistava muutos, joka on ikäänkuin etäänyttänyt meitä hiukan. Sitten jostain tupsahtaa elämään uusi paras ystävä, jonka kanssa voi olla kuin paita ja peppu. Joskus yhteinen matka on yksi tapaaminen, joskus se on kymmeniä vuosia, tai läpi elämän kestävä tie, mutta silti ei voi ajatella sen olevan ikuista, tai varmaa.elama-on-julmaa

elämäonjulmaa

elämä-on-julmaa

Joskus yhteinen tie on yksi tapaaminen, joskus läpi elämän kestävä polku.

Parisuhteet on myös aina alkaneet ja loppuneet. Ne miehet ovat olleet ikäänkuin vierailemassa mun elämässä. Ensin on ollut voimakas ihastus ja intohimo, sitten tasanne, kipinä on hiipunut ja toinen on poistunut mun elämästä joko omasta tahdosta, tai minun tahdosta. Uskon, että niin on ollut tarkoitus tapahtua. Parisuhteilla on ollut aikansa, ne ovat opettaneet minulle jotakin ja jossain vaiheessa on ollut aika päästää irti. Meidän yhteisen polun oli varmasti tarkoitus olla juuri sen mittainen, tyydyn siihen vastaukseen.

Olen tullut siihen tulokseen, ettei mua enää pelota niin paljon, että joku lähtee mun elämästä. Olen hyväksynyt tämän elämän lain, ettei mikään ole ikuista, vaikka välillä halutaan uskotella niin itsellemme. Elämän kriisit, esimerkiksi ne tuskaiset erot on helpompi hyväksyä, kun ymmärtää ettei narut ole aina omissa käsissä. Ehkä meidän yhteisen tien oli aika loppua. Hyväksyminen ei poista surua, tai tuskaa, mutta siitä saa lohtua ja edes jonkinlaisen vastauksen kysymykseen ”miksi näin piti tapahtua?”. Asioiden ja tapahtumien hyväksyminen on avain parantumiseen. Yksi ajanjakso päättyi ja uusi alkaa. Se on elämää.

Ole kiitollinen joka hetkestä

Koska mikään ei ole varmaa tai ikuista, juuri siksi täytyy olla kiitollinen kaikesta mitä sinulla on juuri nyt. Pitäisi ymmärtää olla kiitollinen vanhemmille, sisaruksille, siitä että on koti ja työpaikka, kumppani, mitä tahansa sinulla onkaan. Joka päivä täytyy muistaa, kuinka ihanaa on, että on toimeentulo, että on ystävä, puoliso.. Että on joku joka välittää.

-M

Elämän parhaat hetket eivät maksa mitään

Kuulokkeista kantautuu pianomusiikki. Etsin soittolistan Spotifysta hetken mielijohteesta. Toisinaan tykkään kuunnella akustista tunnelmointia, se rauhoittaa ja sytyttää luovan fiiliksen. On hyvä olla tässä, eikä tämä tunne vaadi luksushotellia, ei edes lasillista shampanjaa. Istun näköalapaikalla ja katselen Baldwin Hilliltä avautuvaa näkymää, tänne on aina yhtä mukava tulla rauhoittumaan. Nautin.

Tarviiko onnellisuuden kokeminen aina rahallista panosta? Joskus täydelliset hetket ovat luonnon omaa antia, kauniita maisemia, rakkaiden ihmisten kanssa jaettuja hetkiä. Toisinaan on myös todella terapeuttista istua alas yksin ja oppia olemaan itsensä kanssa. Minulle ne yksin vietetyt hetket ovat paras tapa rentoutua ja ladata akkuja. Mikäli näihin hetkiin voi yhdistää musiikin ja kauniit maisemat, voisinko muuta kaivata?

Mieleeni muistuu lause; ”Elämän parhaat hetket eivät maksa mitään.” Tähän lauseeseen kätkeytyy muisto Manhattan Beachin auringonlaskusta, joka oli takuulla yksi elämäni kauneimpia hetkiä. Katselin punertavaa taivasta ja horisonttiin piirtyvää Santa Monican vuoristoa. Tyynenmeren aallot löi rantaan, kuulin meren kohinan. Tuntui kuin olisin elänyt unessa.

Upeimmat hetket elämässä on usein jaettuja kokemuksia, unohtumattomia hetkiä, eikä ne välttämättä maksa mitään. Näitä hetkiä voi luoda ihan itse, laittamalla rakkaalle ruokaa ja sytyttämällä kynttilät, ellei luontoäiti ole tarjoamassa kaunista auringonlaskua, laita mielikuvitusta peliin!

-M