Energiakurssin taikaa

Joku ehkä ihmettelee miksi blogi on hiljentynyt. Minä olen jopa itse kummastellut omaa kaipuuta rauhaan ja yksityisyyteen. Sosiaalinen media on tuntunut hetken aikaa luotaantyöntävältä. Aikaisemmin syksyllä käydyn energiakurssin jälkeen olen kaivannut rauhaa, ennen kaikkea aikaa itselleni. Yhtäkkiä pinnalliset asiat tuntuivat toisarvoisilta ja koin sisimpäni eheyttämisen ensisijaisen tärkeänä asiana. Kurssi oli matka omaan sisimpään, asioiden kohtaamiseen ja hyväksymiseen, minun itseni löytämiseen.ruutupaita_selfie2
Henkisen tasapainon harjoittaminen on ollut mulle tärkeää jo useamman vuoden ajan. Osallistuin Reiki kurssille ja aloitin mediaation harjoittamisen 21-vuotiaana. Luin silloin, ja luen edelleen paljon elämän filosofiaa ja henkistä kasvua käsittelevää kirjallisuutta. Tämä henkinen polku on ollut mulle sellaista elämäntaidon opiskelua, oman toiminnan ja käyttäytymisen tiedostamista, sekä oppien käytäntöön soveltamista. Tämä on ollut itsensä etsimistä, löytämisen riemua ja lukuisia oivalluksia.

Jossain vaiheessa olin hyvää vauhtia kuluttamassa itseäni loppuun kiireellä, stressillä ja jatkuvalla juoksemisella paikasta toiseen. Treenaa treenaa, juokse juokse, syö, nuku ja toista. Oliko se kaava onnelliseen arkeen ja elämään? Ei ainakaan niin kauan, kun arki on suorittamista, eikä hetkistä nauttimista. Suorittaminen ei ollut tiedostettua, mutta näen sen nyt jälkeenpäin, kun olen osannut ottaa enemmän aikaa rentoutumiseen ja elämästä nauttimiseen. Kiireinen arki etäännytti minua tavasta meditoida ja pysähtyä kuuntelemaan itseäni päivittäin.

ruutupaidassa_elamaa

Pari kuukautta sitten päädyin energiakurssille. Olin kaivannut jo pitkään jotain uutta ponnahduslautaa oman henkisen kasvun aktivoimiseen ja tässä se nyt oli. Herranjumala sitä itkun määrää. En tiennyt edes mille itken, se vain tuli ryöppynä siinä parantavan hyvässä ilmapiirissä ja energiassa. Tuntui kuin kaikki pahaolo ja tuska olisi annettu kauniin, hyväksyvän surun muodossa käsiteltäväksi. Asioita, joista en edes tiennyt kantavani enää surua, nousivat nyt käsiteltäväksi, olivat vailla hyväksyntää ja irti päästämistä. Oli aika mennä eteenpäin.

Musta tuntui, että vihdoin tiesin mikä olisi seuraava etappi mun elämässä. Vajaa viikko kurssin ensimmäisen tapaamisen jälkeen mulla oli lentoliput ostettu tammikuulle ja uusi elämänvaihe laitettu alulleen. Olin jahkaillut pari vuotta ja miettinyt mitä omalla elämällä tekisin, en ollut saanut tikkua ristiin suunnitelmien laatimiseksi. Parissa päivässä asiat järjestyivät kuin itsestään, minulle suorastaan tarjottiin näitä elämän uusia tuulia vastaanotettavaksi. Ihanaa, että niin tapahtui. ruutupaita_selfie

Uskon että tuleva kolmen kuukauden irtiotto Suomesta tekee mulle todella hyvää. Meillä himassa ollaan niin tiivistä yhteisöä, että unohdan välillä ottaa aikaa itselleni. Kaipaan sitä fiilistä, kun olen yksin vastuussa kaikesta, eikä kukaan ole mun tuki ja turva siinä vieressä. Haluan etsiä omia rajoja ja haastaa itseäni elämään. Haluan kuulla hiljaisuuden ja nauttia siitä. Toki mä rakastan tyttöjä ja toivon palaavani meidän yhteiseen kotiin taas huhtikuussa, mikäli saadaan kivat kämppikset meille siksi aikaa.

Nyt on aika panostaa hyvinvointiin.

-M

Vieläkö bikini fitness kilpaileminen kiinnostaa?

On kulunut vajaa vuosi edellisen dietin päättymisestä. Tälle vuodelle en lunastanut kisalisenssiä, koska oli selvää etten tule kisaamaan vuonna 2016 Ifbb:n bikini fitness -sarjassa. Keho ja mieli suorastaan vaati aikaa palautua syksyn dietistä. Osa teistä tietääkin kuinka raskaasti otin dietin ja sen jälkeisen ajan. Näistä fiiliksistä voit lukea aikaisemmista postauksista Puoli vuotta fitness dietin jälkeen ja Diagnoosi fitnesshäiriö. Missään vaiheessa en ole sanonut jyrkkää ”ei koskaan” kommenttia tulevaisuuden kisakuvioita ajatellen. Koen että palautuminen on sujunut hyvin ja nyt olen taas voimissani. Miltä tulevaisuuden kisasuunnitelmat tuntuu nyt? hietsu_beach

Palautuminen on vaatinut aikaa, mutta vihdoin koen että voin hyvin niin henkisesti kuin fyysisesti. 

On tosi upeeta kun ajatus luistaa ja elämä tuntuu kivalta suurimman osan ajasta. Tietenkin arki tuo erilaisia haasteita ja vastoinkäymisiä eteen, mutta se nyt on normaalia. Ilot ja surut kuuluu elämään, eikä kenenkään elämä oikeasti ole onnistumisesta toiseen hyppäämistä jokaisen asian kohdalla. Nyt on perus hyvä olotila, energinen ja aikaansaava fiilis, silloin myös ne elämän haasteet on helpompi kohdata.

Tämän kesän aikana mun on tehnyt mieli hoitaa asioita oikein urakalla kuntoon. Olen löytänyt energiaa aloittaa uusia juttuja ja halunnut jopa siivota kotona enemmän kuin pitkään aikaan. Tätä energiaa ja hyvää oloa on riittänyt enemmän myös muille ihmisille, olen ollut innokkaampi tutustumaan uusiin tyyppeihin. Tuntuu että olen taas omaitseni ja ehkä jopa parempi versio itsestäni kuin koskaan aikaisemmin. Olen tyytyväinen, sekä todella kiitollinen tästä hyvinvoinnista ja tasapainosta, joka tuntuu nyt olevan läsnä mun elämässä. Ajattelen että mun on helppo olla hyvä muille, jos voi itse hyvin.mira_hautajoki_fit_lammin

Olenko mä valmis uuteen diettiin?

Huomaan että voimaantuessani alan kaivata enemmän myös kilpailemista ja herättelen ajatuksia omassa mielessä ”ehkä mä oisin jo valmis uuteen koitokseen”, mutta olenko mä? Sen tiedän, etten ole valmis maksamaan enää kertaakaan kilpailemisesta sitä hintaa, että kärsin muistiongelmista, keskittymiskyvyn puutteesta ja aloitekyvyttömyydestä seuraavan vuoden. Ellei pää pelaa, muuttuu arki omanlaiseksi selviytymiskamppailuksi. Kropan reagoiminen diettiin on yksilöllistä ja tapauskohtaista, kokeilemallahan se vain selviää. Toisaalta en koe olevani todellakaan valmis vetämään 10 kg elopainostani pois juuri nyt. Tulevaisuuden kisasuunnitelmia täytyy fiilistellä ajan kanssa.

Hyvä olo on mulle aina tärkeämpää kuin kilpaileminen

Multa löytyy halu kilpailla lajin parissa edelleen, mutta toistaiseksi en ole valmis lyömään lukkoon yhtäkään kisapäivää. Diettiä voin ja todennäköisesti tulen vielä joskus yrittämään, mutta niillä ehdoilla että peli jätetään kesken, jos samat ongelmat ilmaantuu taas yhtä haasteellisina. Fiiliksellä mennään ja tunnustellaan omaa olotilaa. Terveys ja hyvinvointi on aina tärkeämpi asia, kuin kilpaileminen tai kisoissa menestyminen. Hampaan koloon on kuitenkin jäänyt vielä jotain, koska ajattelen että en ole nähnyt kertaakaan oman fysiikan täyttä potentiaalia lajin parissa. Kertaakaan kireys ei ole ollut riittävä tasoon nähden.rannalla_mira_hautajoki_lammin

Eniten pelkään dietillä sitä henkistä pahaa oloa, ajattelukyvyn puutetta ja muistin heikentymistä, koska se vaikuttaa mun arkeen ja elämään niin kokonaisvaltaisesti työssä, vapaa-ajalla ja kotona. Ellei mieli ole edes jossain määrin mukana, ei treeneistä osaa enää nauttia ja silloin koko hommasta katoaa into. En mä pelkää sitä dietillä olevaa nälkää, en edes treeni määriä. Treenit on aina olleet mulle kiva juttu, asia mitä teen mielellään. Ruoka on ollut siedettävä asia kisadietillä, mutta en mä siitä rajoittuneesta ruokailun toteuttamisesta varsinaisesti ole koskaan nauttinut.

Tulevaisuuden kisakuviot on siis edelleen täysin auki. Aika näyttää mitä tapahtuu, eihän minulla ole tällä hetkellä edes valmennusta. Olen edelleen niissä mietteissä, että ehkä kisaan ensi vuonna, parin vuoden kuluttua tai ehkä en enää koskaan. Katsotaan minne elämän virta kuljettaa.

-M