Diagnoosi fitnesshäiriö

Instagram sivu latautuu täyteen kireitä fitness-pakaroita. Lounas ja päivällinen on pakattu valmiiksi pieniin eväsrasioihin keittiövaa`an kautta. Lämpimät ateriat koostuu tyypillisesti riisistä, parsakaalista ja kanasta. Hoen itselleni “mulla on viidet treenit tällä viikolla, kuinka suunnittelen aikatauluni”, ehkä skippaan ystävän tapaamisen, jotta pääset treeneihin. Kuulostaako tutulta? Ehkä kärsit fitnesshäiriöstä. Häiriö leviää sosiaalisessa mediassa ja kuntosaleilla. Ensioireina kisakuume ja fitness kaunottarien fysiikan ihannointi.

Eve Heikkinen
Kuva: Body kuvagalleria

Fitnesshäiriö oli alunperin meidän kahden välinen vitsi viime kesänä, kun käytiin pitkiä keskusteluita kilpailemisesta ja tunteista mitä meneillä ollut kisadieetti oli molemmissa herättänyt. Lajin harjoittaminen oli menettänyt makunsa, koska kroppa ja mieli alkoi lyödä kapuloita rattaisiin. Kumpikin totesi, ettei kilpaileminen tee onnelliseksi ja elämässä oli paljon arvokkaampia asioita kuin “mun kisakunto, mun eväät, mun treenit ja mun fitness-elämä”. Kroppa ei ollut enää hyvinvoiva ja energinen, kun mikään ei tuntunut oikein miltään. Edes miehet eivät enää kiinnostaneet, kun hormonitoiminta heilahti energiavajeen seurauksena. Näistä pahimmista seurauksista ollaan, luojan kiitos, molemmat parannuttu, ja eletään taas normaalia nuoren naisen elämää.

Alettiin kutsua tätä elämäntapaa fitnesshäiriöksi ja lopulta tästä tuli yhteisen blogin nimi. Se kuvasti meitä, entisiä fitness-urheilijoita, jotka halusivat nyt jakaa ajatuksia ja vinkkejä hyvinvoinnista. Viime kesänä molemmat teki päätöksen jo ennen syksyn SM-kisoja, että kilpaileminen loppuu, kävi kisoissa miten tahansa. Eve nappasi SM-kultaa, pysyi siitä huolimatta päätöksessään ja kieltäytyi kohteliaasti MM-kisapaikasta. Ehkä tämän kaltainen ratkaisu kertoo jotakin fitnessin kääntöpuolesta, josta ei yleensä puhuta ääneen. Sittemmin googlen kautta on löytynyt useampia blogikirjoituksia aiheesta. Ehkä fitnesshypetys ei olekaan aina todellisessa elämässä pelkkää vaaleanpunaista unelmaa.

mira_hautajoki
Nordic Fitness Expo 2015

Fitness toi mukanaan paljon mahdollisuuksia ja hyviä kokemuksia. Kumpikaan ei kadu päivääkään elettyä fitness-elämää ja sitä itsekeskeistä kuplaa, jossa sokeasti elimme. Jokainen kilpailija kokee nämä asiat hyvin yksilöllisesti, eikä meidän kertomat henkilökohtaiset kokemukset ole varmasti totta jokaiselle fitness-lajeissa kilpailevalle. Dieetin mukana tuoma energiavaje vaikuttaa jokaisen fysiologiaan yksilöllisesti, ja kaikilla kilpailijoilla on omanlainen tahtotila ja antaumus kilpailussa menestymiseen. Ehkä fitnesshäiriöstä voidaan puhua silloin, kun fitness-elämälle antautuminen menee liian pitkälle, ja se alkaa hallita elämää. On todella tärkeää antaa itselleen lupa nauttia elämästä myös fitnessin ulkopuolella.

Kunnioitamme jokaista kilpailijaa, joka haluaa toteuttaa tätä elämäntapaa ja kilpailla aktiivisesti. Ehkä kilpaileminen tekee jonkun ihmisen onnelliseksi, mutta meille molemmille on nyt tärkeämpää panostaa kokonaisvaltaiseen hyvään oloon, arjen energisyyteen ja vapauteen. Jokaisen yksilön on kuitenkin tärkeintä toteuttaa elämässään niitä asioita, joita kohtaan kokee palavaa intohimoa.

Kuva: Body kuvagalleria
Kuva: Body galleria

Liikunta ei ole kuollut kummankaan elämästä fitnessin jälkeen.

“Treenaan edelleen 4 – 6 kertaa viikossa kuntosalilla, koska rakastan sitä ja haluan muokata omaa kroppaa lähemmäs henkilökohtaista kauneusihannettani. Luen ja etsin aktiivisesti tietoa kehon muokkaamisesta ja ravinnon vaikutuksesta lihaskasvuun, terveyteen ja hyvän olon kokemiseen. Aloitin myös tanssiharrastuksen ja satunnaiset joogatunnit kuntosalin rinnalle tuomaan monipuolisuutta harjoitteluun. Tanssi tuo lisää liikkuvuutta kehoon ja on kaiken lisäksi todella hauskaa! ” – Mira

“Sama täällä. Treenaan edelleen 4 – 6 kertaa viikossa. Treenaaminen on mulle sama asia kun syöminen tai nukkuminen, välttämätöntä. Urheilu on tullut mukanani siitä lähtien kun opin kävelemään, se on mulle rutiini. Mulla ei käynyt kuitenkaan yhtä hyvä tuuri kuin Miralla.  Nimittäin kroppa meni rikki tosta rääkistä ja edelleen korjaan dieetin tuomia ongelmia. Kroppani on jumissa. Käyn hierojalla kahdesti kuukaudessa ja teen harjoitteita joka päivä kotona. Kuntosalin olen lopettanut kokonaan. Teen kehonpainon treenejä, käyn joogassa ja tanssin. Tanssi on hauskaa ja sitä tehdään porukassa hyvällä fiiliksellä. Treeni tulee sivussa. Ilman loukkaantumista en olisi tajunnut palata tanssin pariin. Tanssi on vienyt sydämeni.” – Eve

Terkuin M & E

 

(Visited 4 511 times, 1 visits today)
mirahautajoki

10 vastausta artikkeliin “Diagnoosi fitnesshäiriö”

  1. Kiva tytöt, että tuotte tätäkin näkökulmaa esille 🙂 Muistakaa kuitenkin, että kaikki eivät tunne samanlailla. Fitnesstä voi myös tehdä järjen kanssa ja kaksi kisadieettiä läpikäyneenä en voi millään samaistua fiiliksiinne. Mulle on aina (ja tulee aina menemäänkin) mennyt kaikki muut asiat kisojen edelle ja silti olen suorittanut dieetin suht menestyksekkäästi loppuun asti.

    Tsemppiä treeneihin ja mukavaa kevättä 🙂

    • Kisadietti vaikuttaa jokaisen ihmisen fysiologiaan ja psyykeeseen yksilöllisesti, eikä missään nimessä haluta tällä kirjoituksella yleistää että fitness olisi aina huono juttu. On varmasti paljon kilpailijoita, joille dietti voi olla osa arkea, eikä laji hallitse elämää. Meistä jokainen kokee ja suhtautuu asioihin eri tavalla, eikä omaa kokemusta voi pitää lajin ainoana totuutena. Tämä oli meidän kokemus asiasta. Mukavaa kuulla, että joku kokee asian myös tuolla tavalla. Yksilöllisyys kunniaan. 🙂 Mukavaa kevättä myös sinulle Kia! 🙂

  2. Ooh, minkä blogipostauksen meninkään avaamaan: pystyn samaistumaan etenkin Even kokemukseen täysin, vaikken kisaaja itse koskaan ollutkaan. Minäkin vedin överit reilu pari vuotta sitten treenien suhteen ja kärsin ja koitan korjata aiheuttamaani damagea päivittäin: huimausta, huteraa oloa, tolkutonta lihasjumia ei millään perusvenyyttelyllä helpoteta, ei auta yksi pilleri päivässä eikä kroppa enää kestä kovaa treeniä, koska se vetää heti entistä kovempaan jumiin. Samoin tuo molempien (?) kokema hormoniheilahdus on asia, josta sätin itseäni päivittäin ja toivoisin, että kovan treenin ja laihdutuksen vaikutuksesta sukupuolielämään ja kuukautiskiertoon puhuttaisiin enemmän. Kaikilla kroppa ei nimittäin palaudu normaaliksi enää jos sen on kerran vetänyt liian tiukille. Fitness-belfie-parsakaali-kana-riisi-kuplassa eläessä se ei haittaa, mutta myöhemmin – vielä nyt pari vuottakin myöhemmin – itkettää, miten itsekäs sitä on ollut, koska parantuminen ei ole taattua.
    Taidan jäädä seuraamaan 🙂

  3. Moi! Toivottavasti blogi saa siipiensä alle tuulta, sillä ensivaikutelma on todella hyvä. Jään ehdottomasti seurailemaan! En ole millään asteella urheilija. Mutta aina kun löydän elämään tasapainon eli terveelliset elämäntavat niin tunnen oloni hyväksi. Näitä tapoja en saa pidettyä. Tästä voitte joskus kirjoittaa, mielelläni lukisin teidän vinkit 🙂

    • Kiva kuulla! Otetaan idea muistiin, asiasta saa varmasti hyvän postauksen. 😊

  4. Moi!

    Tällaisena fitnesskyynikkona olisi mukava kuulla, että mikä saa nuoret naiset innostumaan kilpailemaan fitnesslajeissa, vaikka esim. lääkäri Pippa Laukka ja entinen fitnesskisaaja Nora Yrjölä ovat kertoneet lajin kääntöpuolista? Vaikka fitnessiä markkinoidaan kovin terveellisenä juttuna, on melko selvä juttu, ettei siinä kilpaileminen ole pidemmän päälle kauhean terveellistä kropalle.

    • Ehkä syy on nimenomaan siinä, että suuri osa kilpailijoista ja mediasta markkinoi fitnessiä terveellisenä. Nuoret naiset on herkkiä ottamaan vaikutteita sosiaalisesta mediasta ja ihailee menestyneitä kilpailijoita, joilla sporttinen, kiree kroppa. Mä luulen ettei siinä vaiheessa mietitä kärsiikö terveys, tai onko joku kirjoittanut huonon kokemuksen fitnessistä.. Sitä vain haluaa toteuttaa sen fitness unelman. Kokeilemalla se selviää, onko se oikea tie vai ei.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta