Energiakurssin taikaa

Joku ehkä ihmettelee miksi blogi on hiljentynyt. Minä olen jopa itse kummastellut omaa kaipuuta rauhaan ja yksityisyyteen. Sosiaalinen media on tuntunut hetken aikaa luotaantyöntävältä. Aikaisemmin syksyllä käydyn energiakurssin jälkeen olen kaivannut rauhaa, ennen kaikkea aikaa itselleni. Yhtäkkiä pinnalliset asiat tuntuivat toisarvoisilta ja koin sisimpäni eheyttämisen ensisijaisen tärkeänä asiana. Kurssi oli matka omaan sisimpään, asioiden kohtaamiseen ja hyväksymiseen, minun itseni löytämiseen.ruutupaita_selfie2
Henkisen tasapainon harjoittaminen on ollut mulle tärkeää jo useamman vuoden ajan. Osallistuin Reiki kurssille ja aloitin mediaation harjoittamisen 21-vuotiaana. Luin silloin, ja luen edelleen paljon elämän filosofiaa ja henkistä kasvua käsittelevää kirjallisuutta. Tämä henkinen polku on ollut mulle sellaista elämäntaidon opiskelua, oman toiminnan ja käyttäytymisen tiedostamista, sekä oppien käytäntöön soveltamista. Tämä on ollut itsensä etsimistä, löytämisen riemua ja lukuisia oivalluksia.

Jossain vaiheessa olin hyvää vauhtia kuluttamassa itseäni loppuun kiireellä, stressillä ja jatkuvalla juoksemisella paikasta toiseen. Treenaa treenaa, juokse juokse, syö, nuku ja toista. Oliko se kaava onnelliseen arkeen ja elämään? Ei ainakaan niin kauan, kun arki on suorittamista, eikä hetkistä nauttimista. Suorittaminen ei ollut tiedostettua, mutta näen sen nyt jälkeenpäin, kun olen osannut ottaa enemmän aikaa rentoutumiseen ja elämästä nauttimiseen. Kiireinen arki etäännytti minua tavasta meditoida ja pysähtyä kuuntelemaan itseäni päivittäin.

ruutupaidassa_elamaa

Pari kuukautta sitten päädyin energiakurssille. Olin kaivannut jo pitkään jotain uutta ponnahduslautaa oman henkisen kasvun aktivoimiseen ja tässä se nyt oli. Herranjumala sitä itkun määrää. En tiennyt edes mille itken, se vain tuli ryöppynä siinä parantavan hyvässä ilmapiirissä ja energiassa. Tuntui kuin kaikki pahaolo ja tuska olisi annettu kauniin, hyväksyvän surun muodossa käsiteltäväksi. Asioita, joista en edes tiennyt kantavani enää surua, nousivat nyt käsiteltäväksi, olivat vailla hyväksyntää ja irti päästämistä. Oli aika mennä eteenpäin.

Musta tuntui, että vihdoin tiesin mikä olisi seuraava etappi mun elämässä. Vajaa viikko kurssin ensimmäisen tapaamisen jälkeen mulla oli lentoliput ostettu tammikuulle ja uusi elämänvaihe laitettu alulleen. Olin jahkaillut pari vuotta ja miettinyt mitä omalla elämällä tekisin, en ollut saanut tikkua ristiin suunnitelmien laatimiseksi. Parissa päivässä asiat järjestyivät kuin itsestään, minulle suorastaan tarjottiin näitä elämän uusia tuulia vastaanotettavaksi. Ihanaa, että niin tapahtui. ruutupaita_selfie

Uskon että tuleva kolmen kuukauden irtiotto Suomesta tekee mulle todella hyvää. Meillä himassa ollaan niin tiivistä yhteisöä, että unohdan välillä ottaa aikaa itselleni. Kaipaan sitä fiilistä, kun olen yksin vastuussa kaikesta, eikä kukaan ole mun tuki ja turva siinä vieressä. Haluan etsiä omia rajoja ja haastaa itseäni elämään. Haluan kuulla hiljaisuuden ja nauttia siitä. Toki mä rakastan tyttöjä ja toivon palaavani meidän yhteiseen kotiin taas huhtikuussa, mikäli saadaan kivat kämppikset meille siksi aikaa.

Nyt on aika panostaa hyvinvointiin.

-M

(Visited 524 times, 1 visits today)
mirahautajoki

2 vastausta artikkeliin “Energiakurssin taikaa”

  1. kirjalisuudessa on se huono tai noisa hommsias et voi alkaa elää sen kirjoittajan tiellä huomamattaan sisi hänen tapansa jolal hän löysi itsensä se ei välttämättä ole sinun tiesi tok isieltä sa hyviä vinkkei jotka voi tuntua omiltakin ja sisi siltä sisimältä mut ei voi tietty seuraa ketään täysi ntai niit ohjeita kun silloin se on vain ajatus jossa elät eikä puhdas sisi elät jonku toisen ajtauksen mukaan miten elää. mut yks puhui ilman omaa egoa ja selalista että tämä on se tiet rauhaan ja suosittlen lukeen tota jiddu krishnamurtia siellä on hyviä ksymyksiä pähkäiltäväksi kyllä 🙂

    • Olen samaa mieltä siinä, ettei kaikkea kirjallisuutta voi pitää ainoana totuutena, mutta lukuisista teoksista on löytynyt uusia näkökulmia asioihin, joita ei ole aikaisemmin osannut edes ajatella. Laaja maailmankatsomus on tuskin koskaan huono asia ja sieltä on helpompaa poimia juttuja myös omaan elämään. Se olisi virheellistä, jos lukisin yhden teoksen ja pitäisin sitä henkilökohtaisena raamattuna. Kirjat on vain tietoa, mutta oman tien löytää vain elämällä, kokeilemalla, tekemällä virheitä, oppimalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta