Irti stressistä ja fitnessistä

Californiassa alkoi vihdoin paistaa aurinko ja lämpöä on riittänyt kahden viikon ajan. Vihdoin mulla on jonkinlaiset rusketusraidat, ihan mahtavaa! On helpottavaa ajatella, että suurin huolenaiheeni tällä hetkellä on ajatus siitä, poltanko itseni auringossa. Nämä päivät täällä ovat olleet lempeitä, vaikka arkeen kuuluukin askareita ja kotitöitä. Täällä olen päässyt irti ikuisesta kiireen tunteesta ja stressistä. Suomessa oli ainainen kiire jonnekin, paineet hoidettavista tehtävistä ja kasaantuvat asiat. Hyvin renoutuneena ja levänneenä arjessakin jaksaa huomattavasti paremmin. 

Kaikki stressi on kadonnut ja vasta nyt kaksi kuukautta ”levänneenä” ymmärrän, kuinka kiirettä koko mun arki oli Helsingissä. Heti valmistumisen jälkeen kolmivuorotyöhön sairaanhoitajaksi päivystysosastolle, siihen samaan syssyyn kaksi vuotta kestävät fitness kisaamiset ja mun mieli, joka on lapsesta asti opetettu, että töitä pitää tehdä ja on kyettävä elättämään itsensä. Se oli raskas yhtälö näin jälkeenpäin ajateltuna, vaikka ihminen ei usein ymmärrä tilanteen vakavuutta eläessään sitä hetkeä. Vuorokausirytmit vaihtelivat alituiseen, välillä valvottiin yöt ja välillä päivät, ei mitään selkeää kuviota. Vajaat 40 tuntia töitä viikossa + viidet kuntosalitreenit ja parhaimmillaan neljät aamulenkit, rajoitettu ruokavalio. Silloin olin ihan sujut arjen kanssa, mutta nyt kun olen nähnyt eron levänneen ja stressaantuneen mielen välillä, huomaan etten ole valmis palaamaan sellaiseen pyöritykseen.

Lepoa olisi pitäyt ottaa useammin noin hektiseen arkeen. Painoin kovaa arjessa ja kiirehdin joka paikkaan. En ollut valmis vähentämään työaikaani, joka vaikuttaisi tulotasoon. En myöskään ollut valmis uhraamaan aikaa harrastuksesta, joka oli minulle todella tärkeä. Nyt olen ymmärtänyt, etten vain voi panostaa kaikkeen 100% yhtä aikaa, jossain vaiheessa loppuu voimavarat. Jostain syystä koin, ettei koskaan ollut muka aikaa, rahaa tai mahdollisuuksia ottaa kunnon lomaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kun jotain oikein kovasti haluaa, ihminen löytää keinot toteuttaa toiveensa huolimatta taloudellisesta tilanteesta tai ajan puutteesta. Ei ole esteitä, on vain ongelmia, joihin täytyy löytää ratkaisu.

Nyt olen luopunut koko ajatuksesta, että kilpailisin vielä bikini fitnessissä. Uusi päämäärä on ehkä enemmän minua itseäni, se on yksinkertaisesti tavoite nauttia enemmän elämästä, hankkia runsaasti elämänkokemusta, nähdä maailmaa, ehkä rakastua ja perustaa perhe, mutta selkään ei ole välttämätöntä. Se arki on sallivampi, anteeksiantavampi ja vapaampi minulle itselleni. Viihdyn edelleen kuntosalilla, mutta en olisi valmis enää fitnesskilpailijan suunnitelmalliseen ruokavalioon ja treeniohjelmaan. On eri asia toteuttaa fitness elämäntapaa, kuin kilpailla lajin parissa.

-M

 

(Visited 2 161 times, 1 visits today)
mirahautajoki

5 vastausta artikkeliin “Irti stressistä ja fitnessistä”

  1. Sattumalta surffailin näissä eri fitnessblogien teksteissä ja piti oikein käydä kurkkaamassa sun ikä kun oli niin kypsää tekstiä 🙂 Vautsi vau, oi jospa olisin itse ollut yhtä fiksu 21-vuotiaana, tai jos kaikki olisi yhtä fiksuja kuin sinä, maailma olisi hitusen parempi paikka 🙂 Kaikkea hyvää ja tsemppiä! Kaikkeen ei todellakaan voi aina panostaa 100 % yhtä aikaa, oi voi, mitä sitä itseltään vaatiikaan.

    • Mukava kuulla positiivista palautetta. 🙂 Kiitos! Itseasiassa mä olen 25-vuotias ja varmaan näit tuon Even (meidän toisen kirjoittajan esittelyn), hän on 21-vuotias. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 14
Tykkää jutusta