AAMUIHMINEN

aamuihminenaamuihminenaamuihminenJokainen osaa varmasti lajitella itsensä ilta- tai aamuihmiseksi. Minä olen löytänyt itsestäni aamuihmisen jo aikaa sitten, mutta kolmivuorotyö sekoitti unirytmiä Suomessa. Nyt säännöllisellä unirytmillä saan nukuttua lähes joka yö riittävästi ja tunnen itseni aamuisin virkeäksi.

Päivän paras hetki on aamukahvit omassa rauhassa ja hiljaisuudessa. Kahvin juontiin ja omaan hengailuun on varattu joka aamu kaksi tuntia, ennen työpäivän alkua. Musta se on ihanaa, rentouttavaa ja rauhoittaa mun mielen heti aamusta. Ei tässä ole kiire mihinkään, se fiilis tuntuu hyvältä. Rennolla fiiliksellä on mukava aloittaa uusi työpäivä. Sitä jaksaa hymyillä heti aamusta alkaen.

Kahden tunnin aamurutiiniin kuuluu aina kuppi kahvia ja usein näpyttelen koneen ääressä ajatuksia blogia varten, luen kirjaa, tai viime aikoina olen ollut turhankin aktiivinen Snapchatissa. Aamukahvi on pakollinen, ilman sitä olen kiukkuinen, eikä päivä lähde käyntiin.

Vitsailen kuinka musta on tullut ihan mummo mun elämäntapojen vuoksi. Illalla aikaisin nukkumaan ja aamulla kuudelta ylös, jopa viikonloppuisin. Mä en ole ollut kiinnostunut yöelämästä ja bileistä enää moneen vuoteen. Se ei vaan ole mun juttu, olen todennut sen jo liian monta kertaa. Musta tuntuu oikeasti hyvältä elää terveellistä elämää, liikkua ja voida hyvin niin arkena, kuin viikonloppunakin. 

-M

Seuraa minua 

Instagram

Bloglovin

Snapchat: mhautajoki

 

VÄLIVUOSI

 

välivuosi
välivuosivälivuosiOletteko koskaan kuullut sanottavan, että etäisyyden ottaminen tuttuihin ja turvallisiin rutiineihin, saa meidät huomaamaan uusia asioita ja näkemään sen tutun, arkisen elämämme eri tavalla? Konkreettinen etäisyyden ottaminen Suomen arkeen selkeyttää tulevaisuuden suunnitelmia mun mielessä. Välivuosi tekee hyvää ja tuo mukanaan uusia ajatuksia ideoita.

Tulevaisuus on yksi iso kysymysmerkki mun mielessä. Ennen tänne lähtöä tuntui, että mitä pidempään mä jään suorittamaan arjen rutiinia Suomeen, sitä tiukemmin kietoudun kaikkeen siihen turvallisuuteen mitä minulla oli. Kaikkeen siihen turvallisuuteen, joka ei oikeasti tuntunut edes minulta itseltäni, mutta johon olisin voinut vahingossa takertua koko loppu elämäksi, kun muuta ei ollut tarjolla.

Harvoin uudet haasteet ja onni tulee hakemaan koti-ovelta. Toki sekin on mahdollista, ja juuri näin tapahtui ystävälleni, joka sai kaverin suosituksesta uuden, kivan työpaikan ja täysin uudet haasteet. Tästä esimerkistä huolimatta, en uskalla luottaa onnen potkuihin, koska silloin odottaisin ehkä koko loppu elämäni.

Mä toivon, että tämän vuoden aikana saan jonkinlaisen ajatuksen siitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Sen jälkeen on helppo siirtyä toiseen vaiheeseen, eli toimimaan asian eteen ja hankkimaan mahdollisimman paljon tietoa. Olen sitä mieltä, että ammatissa voi olla oikeesti hyvä silloin, kun tekee sellaista työtä mistä tykkää, silloin haluaa kehittyä, olla hyvä ja oppia mahdollisimman paljon uutta omasta erikoisalastaan. Toivon löytäväni itseni vielä koulun penkiltä. Mutta katsotaan, usein asiat menee ihan eri tavalla, kuin itse suunnittelee. Olen avoin kaikille mahdollisuuksille.

-M

Lue myös:

Yliopistohaaveita ja opiskelijabudjetilla kituuttamista; kannattaako?

Miksi pelottaa sitoutua parisuhteeseen?

Kimppakämpässä kaksi naista ja mies