Äiti opetti mitä on rakkaus

*Tämä teksti on omistettu mun rakkaalle, ainutkertaiselle ja elämän iloa säteilevälle äidille.

Äidin rakkaus on voimakkaampaa kuin mikään muu, tämän väitteen olen kuullut monta kertaa. En osaa vielä samaistua täysin, koska omia lapsia ei ole. Voin kuitenkin allekirjoittaa sen, ettei kukaan ole koskaan osoittanut minua kohtaan niin aitoa ja myötätuntoista rakkautta, kuin oma äiti. Hän on ollut se turvapaikka ja apu elämän vaikeimpina hetkinä, hän on ollut aina valmis auttamaan, kuuntelemaan ja tukemaan. Äiti on opettanut mitä rakkaus on.

Se vähän mitä muistan lapsuudesta. Muistan rakastavan äidin läheisyyden. Muistan, kuinka äidin syli oli turvapaikka kaikelta pahalta. Kuinka yksi syli voikaan ajaa kaiken pelon ja pahan olon pois hetkessä. Muistan yhteisiä eväsretkiä luonnossa, muistan äidin joka lähti minun ja veljeni kanssa luistelemaan, kun oli kova tahto laittaa luistimet jalkaan. Äiti antoi paljon rakkautta ja huolenpitoa. Hän oli läsnä lapsuudessa niinä hetkinä, kun mua pelotti. Parasta lapsuudessa oli kai se, että hän oli läsnä, jakamassa mun tunnetiloja, jotka vaihtelivat surusta pelkoon, iloon ja nauruun. Minulla oli turvallinen lapsuus, huolehtiva aikuinen oli mukana arjen temmellyksessä.

Äiti hyväksyy lapsen juuri sellaisena, kuin hän on.

Elämäni suurimpien kriisien aikana olen voinut soittaa keskellä yötä hänelle ja sitten on purettu pahaa oloa, itketty ja juteltu. Hän on läsnä, hän kuuntelee ja on aidosti kiinnostunut, kuinka mun elämässä menee. Äiti on aina valmis auttamaan. Tiedän että hän hyväksyy minut aina. Hän sanoo, “tämä on minun tytär” ja on aidosti ylpeä sanoistaan. Samalla tavalla hän on ylpeä veljestäni, aina.

Äidin rakkaus on tehnyt musta rakastavamman ja hyväksyvämmän muita ihmisiä kohtaan. Tiedän miltä tuntuu olla hyväksytty ja rakastettu, se tuntuu äärettömän hyvältä ja turvalliselta. Äiti on rakastanut minua siitä huolimatta, että toisinaan hän on takuulla ollut eri mieltä joistakin elämäni päätöksistä. Hän ei ole tuominnut minua, eikä yrittänyt johdattaa minua muuttamaan mielipiteitäni. Hän on keskustellut kanssani ja auttanut minua itseäni löytämään usein vastauksia ja oivalluksia elämäni ongelmiin. Hän on herätellyt mua miettimään asioita uusista näkökulmista ja kysynyt ratkaisevalla hetkellä “Onko sun hyvä olla?”.

 

Äiti opetti mitä on rakkaus ja toisesta ihmisestä välittäminen.

Äiti on opettanut mulle paljon rakkaudesta, se ei ole vain sitä, että joku ihminen on ihan kiva tai ihastuttava. Rakkaus on todellista välittämistä, joka heijastuu toisen ihmisen kunnioittamisena myös arjen pienissä asioissa. Ennen kaikkea rakkaus on läsnäolemista, sitä että ihminen on kiinnostunut aidosti toisesta ihmisestä, tämän tarpeista ja toiveista, eikä ajattele vain itsekkäästi omaa etuaan. Meidän äiti-tytär suhde on auttanut mua näkemään, kuinka kahden ihmisen välinen tunneyhteys kasvaa uskomattoman vahvaksi, kun voi saada kokemuksen, että toinen aidosti välittää, kuuntelee, on läsnä ja hyväksyy minut juuri niin aitona omana itsenä, sellaisena kuin olen. Se on rakkautta.

Olet rakastanut minua ja veljeäni ylisevuotavasti, ollut valmis antamaan vähästäkin meille, jos me ollaan jotain tarvittu elämässä. Sinä olet se, joka ymmärtää minua silloinkin, kun kukaan muu ei ymmärrä. Olet ollut korvaamaton tuki ja turva elämäni nousukiidoissa ja ihminen jopa ottaa kopin, kun mä putoan. Kiitos, että olet ollut rakastava äiti, joka haluaa olla mukana minun ja veljeni elämässä. Tiedän, että olet tehnyt sitä puhtaasta rakkaudesta, eikä se rakkaus katoa koskaan.

Kiitos.

– Rakkaudella, tyttäresi M

(Visited 395 times, 1 visits today)
mirahautajoki

2 vastausta artikkeliin “Äiti opetti mitä on rakkaus”

  1. oot tosi onnekas! Kaikille ei ole onnistanut näin äitisuhteiden kanssa 🙂 <3

    • Mä tiedän ja olen oppinut näkemään sen nyt aikuisena. Kumpa kaikilla olisi asiat yhtä hyvin. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 4
Tykkää jutusta