Kilpailijan mentaliteetti

Henkisesti vahva urheilija haluaa antaa itsestään urheilusuorituksessa 110%. Hän uskoo itseensä ja haluaa voittaa. Täytyy löytyä periksiantamattomuutta vastoinkäymisissä ja halua edetä suunnitelmallisesti kohti omia tavoitteita.

Mun ei ole koskaan ollut varsinaisesti helppo luoda omaan päähän sitä kilpailijan mentaliteettia, että ”mä haluan olla paras”, ”mä haluan voittaa”. En ole koskaan ollut luontaisesti kovin kilpailuhenkinen ihminen. ”Tahdon olla paras” – ajattelu ei vain sovi mun herkkis persoonalle, joka luontaisesti tahtois kaikille hyvää ja onnellista elämää. Kilpaurheilu on kovaa peliä, eikä mitään herkkisten hempeilyä. Voittajaidentiteetin hakeminen oli varsinaista opettelua, piti olla vahva, itsenäinen, eikä todellakaan pyydellä anteeksi omaa olemassa oloaan. Mä olin lapsena tosi ujo, ehkä asiat juontaa juurensa sinne. Vähitellen mentaliteetti kasvoi mun sisällä ja nyt hyödynnän sitä tasapainoisesti arjessa, uskon että on löytynyt kultainen keskitie näiden kahden ääripään välistä. Haluan olla hyvä elämäni tärkeimmillä osa-alueilla, menestyä omassa elämässä, uskaltaa, kokeilla ja myös epäonnistua.
miramira

Valmennuksen puolelta muhun uskottiin ja kannustettiin, koin sen todella tärkeäksi osaksi valmennusta. Hyvässä valmennuksessa ei ole kyse siitä, että laaditaan ruokavalio ja treeniohjelma, lyödään ne tiskiin ja sanotaan että ”pärjäile”.. Mielen valmennus on aivan yhtä tärkeää, kuin valmennuksen peruspilareiden rakentaminen. Toisaalta on myös tärkeää olla rehellinen kilpailijaa kohtaan, esimerkiksi ajalliset resurssit ja kilpailijan fysiikka. Minkälaiset tsäänsit kilpailussa on menestyä. Ois todella julmaa palvoa maata kilpailijan  jalkojen alla, vaikka tietää ettei kilpailija tule esimerkiksi fysiikkansa puolesta olemaan koskaan kärki kolmikossa.

Vuosi sitten, ennen dietin alkua olin todella motivoitunut kilpailija. Usko omaa tekemistä kohtaan ajoi eteenpäin. Halusin harjoitella paljon, halusin että asiat ois hoidettu viimeisen päälle ja prikulleen mun kisa päivää varten. Elämä oli aikalailla fitnessiä, arki pyöri pitkälti treenien ja ruoan ympärillä. Rahat meni valmennukseen, lisäravinteisiin ja laadukkaaseen ruokaan. Silloin mä rakastin sitä kaikkea, fitness arkea ja siihen kuuluvia rutiineja. Se oli mulle yksi tärkeimpiä asioita sen hetkisessä elämässä.

toolossa

Menestyvä urheilija takuulla rakastaa joka solulla sitä duunia, mitä hän tekee omien tavoitteiden eteen. Ellet rakasta treenejä, sä missaat niitä tärkeämpien asioiden vuoksi jossain vaiheessa. Silloin homma kusee. Mielestäni bikini fitnessin pariin ei kuulu lähteä vain ulkonäön vuoksi, sitä täytyy rakastaa elämäntapana. Täytyy rakastaa terveellistä ruokaa, säännöllistä arkea, treenejä ja jopa sitä hemmetin diettiä.

-M

(Visited 592 times, 1 visits today)
mirahautajoki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta